Coleaders Community
Case: Logouudistus — Yhteisön henki visuaalisessa muodossa
Tämä on tarina siitä, kun kaikki ei mene putkeen. Teen urani ehkä epäonnistuneimman logon, josta lopulta muotoutui yksi parhaimmista. Kerron sinulle miten kaikki tapahtui – ja mitä opin matkalla.
Asiakkani tilasi minulta logon 2024.
”Pystyisitkö nopeasti tekemään meille logon, meillä on rakenteilla yhteisö, joka on jo hyvässä vauhdissa. Ensimmäinen yhteisön tapaaminen on jo suunnitteilla, tarvitsemme materiaaleja yms.”
Ymmärretty! I’m on it pronto.
Kiilasin asioiden edelle
Tiesin heti mitä haetaan, tunsin asiakkaan entuudestaan ja tunsin ydinliiketoiminnan hyvin. Aikaa ei ollut hukattavaksi ja jonkinlainen orastava ideakin oli puhelun aikana syntynyt.
”Tämä on helppo”, ajattelin. Miksi tehdä asiasta vaikeaa, kun voin hyödyntää jo olemassaolevaa typografiaa ja värejä? Rahaa ja aikaa säästyisi, asiakas olisi tyytyväinen – kaikki voittaa.
Mutta syvällä sisimmässäni aavistelin, että ohitan jotain tärkeää. Jätän tekemättä niitä perusasioita, joita olen aina tolkuttanut asiakkaille. Työnsin epäilykset syrjään – eihän tässä ole aikaa alkaa filosofoimaan.
Asiakkaalle oli vinkattu liidien keräämiseen erikoistuneesta mainostoimistosta, uskottavan palaverin jälkeen he päätyivät yhteistyöhön.
Asiat alkavat edetä vauhdilla
Sainkin pian pyynnön toimittaa logon mainostoimistolle, he olivat jo täydessä vauhdissa tekemässä sitä, mitä he kutsuivat ”landing pageksi” – mutta olikin lopulta verkkosivut.
Kaikki rullasi eteenpäin. Logo valmistui nopeasti, grafiikkatkin sujui käden käänteessä. ”Näinhän tämä menee”, mietin tyytyväisenä.
Pohjakosketus
Asiakas tarvitsi myös osallistujille badget kaulaan ja ne tilattiin minulta. Kun toimitin grafiikoita, asiakas kysyi varovaisesti: ”Tarvitaanko siinä logoa oikeastaan ollenkaan?” Pieni tauko. ”Voisiko logosta olla etupuolella vain pelkkä teksti?”
Syvä hiljaisuus.
😓 Tuossa hetkessä koko maailmani kaatui. En tarvinnut selityksiä – ymmärsin heti. He eivät pitäneet logosta. He eivät halunneet näyttää sitä. He häpesivät sitä.
Olin epäonnistunut.
Istuin työpöytäni ääressä ja tuijotin näyttöä apaattisena. Miten tähän oli tultu? Olin tehnyt logoja vuosia, tiesin mitä teen – vai tiesinkö?
🥢 Koskelan Samin hämmentävä soija viisaus
Jostain syystä muistin yhden keskustelun urani alusta. Olin nuori suunnittelija tyhjän paperin syndrooman kanssa, ja menin juttelemaan yhdelle sen ajan Suomen tunnetuimmista designereista, Sami Koskelalle.
Sami oli melkoinen persoona – Lapista kotoisin oleva hiihtopummi, joka oli opiskellut Lontoossa. Hänellä oli omituinen tapa syödä lounasta omalla työpisteellään, pieni keittiö ja kaikki.
Kerroin hänelle ongelmani. Sami näytti syömäpuikoilla Kikkoman-purkkia aina sotkuisella työpisteellään. ”Junnu, tee tuollainen.”
En ymmärtänyt.
”Tiedätkö mikä tuo on?” Sami mutisi ruokaa suussaan. 🐢”Kikko tarkoittaa kilpeä ja 万 Man lukua 10 000. Kilpikonna elää legendan mukaan 10 000 vuotta – onni, menestys, pitkäikäisyys. Tuo kuusikulmio on kilpikonnan kilpi, kanji-merkki tarkoittaa lukua 10 000.”
Hän katsoi minua vakavana: ”Näin logossa yhdistyy perinne ja innovaatio. Kun tarina on oikea, logo on silloin vahva.”
Sami opetti minulle siinä hetkessä jotain arvokasta. Kuinka sattuikin juuri Kikkoman-purnukka olemaan siinä käsillä?
Ensin tosin ajattelin, että hän ei ota minua vakavasti – täällä istun ongelmani kanssa, ja hän näyttää soijakastikepurkkia. What a dork..
Mutta kun lähdin töistä sinä iltana, en ollut enää sama designer. Olin oivaltanut jotain syvällistä: suunnittelijan ei tule katsoa brändiä pelkästään ulkoa, vaan tulkita sitä myös organisaation sisältä.
Logo ei ole vain kuva – se on merkitys, joka elää organisaatiossa.
Nyt, vuosia myöhemmin ja pohjakosketuksessani, Samin ääni kuiskasi mielessäni: ”Kun tarina on oikea, logokin on vahva.”
Mutta mikä oli Coleadersin oikea tarina? Sitä en ollut koskaan kysynyt, olin vain pikaisesti päätellyt sen.
Tajusin nyt selvästi mistä kaikki ongelmat johtuivat
Logoprojektissa ei ole oikotietä. Se ei ala keskustelemalla siitä, miten kustannuksissa säästetään, vaan se alkaa tutkimalla: mikä viesti halutaan logolla viestiä?
Jos logo ei resonoi, syntyy etäisyyttä. Ihmiset eivät koe, että ”tämä symboli edustaa minua.” Logo on paljon muutakin kuin visuaalinen tunniste – se on sosiaalinen symboli.
Olin ohittanut kaiken tämän. Kiireessäni olin unohtanut logoprojektin kulmakivet:
Ymmärrys – liiketoiminnan ja asiakasprofiilin syvällinen hahmottaminen Ideointi – suuntien luominen ja kokeileminen
Testaus ja viimeistely – palautteen kautta toimivimman ratkaisun hiominen
Suunnittelemani logoprojekti oli perustunut toiveajatteluun, ei toimivaksi tiedettyyn prosessiin. Onnistumisen edellytykset puuttuivat alusta asti.
Koko brändi oli sekaisin
Asiakasta ei vaivannut pelkästään logo. Koko brändi tuntui heistä irralliselta, ja he eivät osanneet kuvailla sitä muuten kuin ”väärältä”. Ei se brändi huono ollut, mutta se ei tuntunut omalta.
Brändi oli yhdistelmä mainostoimiston suunnittelemaa värimaailmaa, minun logoani – joka oli uudelleenvärjätty pikaratkaisuna – ja jonkinlaisia kirjavia stock-kuvituksia. Ei ihme, että ilme tuntui sekavalta, sillä se oli sitä.
Yrityksen ilme ei ole ”fail fast” -projekti. Kun brändiä aletaan soveltamaan, lippahattuja tilataan ja logokyltti tulee firman katolle – sinä haluat olla siitä ylpeä jokaisella solullasi.
Toinen mahdollisuus
2025 pidimme palaverin, ja siinä asiakas avautui. ”En halua jakaa linkkiä meidän etusivuista, jokin tökkii. Se meidän sivu ei ole erityisen kaunis.”
Kuulin hänen äänensävystä pettymyksen ja häpeän. Sama tunne, joka minulla oli sen jälkeen, kun ymmärsin asiakkaani pettymyksen logoon.
Olimme tehneet vasta yhdet painotuotteet, ja kaikki digitaalinen oli vielä helppo korjata. Alle vuoden ikäinen brändi ei menetä ansaittua näkyvyyttä enempää kuin se hyötyy siitä, että voit ylpeänä jakaa verkkosivuasi sidosryhmille.
Huokasin syvään ja sanoin sen, mitä sydämeni kuiskasi: ”Tehdään ihan oikea brändiprojekti ja käytetään siihen se aika, mikä siihen tarvitaan. Näin me onnistutaan.”
Asiakas katsoi minua hiljaa, mutta aistin että tämän hän oli toivonut minun sanovankin.
En tiennyt varmasti, pystyisinkö korjaamaan vahingon. Mutta tiesin yhden asian: tällä kertaa tekisin sen oikein.
Brändi josta voi olla ylpeä
Miten saan selville, mikä tekee logosta yhteisölle täydellisen? Kysymällä yhteisöltä!
Laadin Google Forms -kyselyn, johon saivat vastata kaikki yhteisöstä, jotka halusivat vaikuttaa. Vastausaikaa annoin runsaasti, jotta mahdollisuus omaan ääneen oli aito.
Kysyin tietenkin, mitkä kuviot ja muodot kuvaavat Coleadersia, mutta keskityin enemmän tunteeseen: mitä Coleaders tarkoittaa ihmisille, millaisia mielikuvia yhteisöstä tulee.
Kysely toi uutta syvyyttä siihen, mitä ihmiset todella ajattelevat Coleadersista.
Coleaders on matka, jossa pysähdytään kuuntelemaan, kysymään neuvoa, edetään askel askeleelta kohti suurempaa ymmärrystä. Tullaan tietoisemmiksi ja vahvistutaan. Yhteistyössä toisiimme nojautuen.
Nyt minulla oli se, mitä ensimmäisellä kerralla puuttui: oikea tarina.
Entä jos väri kutsuisi, ei komentaisi?
Kyselystä ymmärsin, että Coleaders ei ole kirkuva tai itseään korostava brändi. Coleaders ei etsi sankareita, vaan mentoreita.
Murrettu ja moniääninen väripaletti luo visuaalisen ilmeen, jossa yksikään sävy ei hallitse yksin – aivan kuten Coleadersin yhteisössäkään ei ole vain yhtä ääntä.
Yhdessä nämä värit muodostavat kerroksellisen, inhimillisen ja kutsuvan tunnelman, joka heijastaa yhteisöllistä ajattelua ja kuuntelevaa johtajuutta.
Ilmeen muistettavuus ei perustu yhteen huutavaan väriin, vaan siihen, miten sävyt toistuvat ja tukevat toisiaan eri konteksteissa – loogisesti, rytmikkäästi ja tunnistettavasti.
Typografia — Eleganssia, auktoriteettia ja ajattomuutta
Coleaders ei ole trendi. Sen ajattelu pohjautuu tutkimuksiin, psykologisiin malleihin ja käytännön esimerkkeihin oikeista organisaatioista.
Brändissä tämä heijastuu typografisiin valintoihin. Päädyin käyttämään Googlen fonttikirjastoa – tarkoittaa siitä, että fontit eivät ole suljettuja, vaan kaikkien ladattavissa helposti.
Caveat – epätäydellisyys
Garamond – arvokkuus, älyllisyys
Work Sans – luettavuus, selkeys, käytettävyys
Garamond antaa pohdinnalle painon, Caveat inhimillisyyden ja Work Sans mahdollisuuden tulla kuulluksi.
Typografia on olennainen osa brändiä. Se välittää tunnelman ja luo ensivaikutelman jo ennen kuin yksikään sana on luettu.
Garamondin klassinen eleganssi yhdistettynä Work Sansin moderniin selkeyteen kertoo samaan aikaan juurista ja tulevaisuudesta – aivan kuten Coleadersin brändi, jossa perinteinen työelämä ja uudet toimintatavat kohtaavat.
Logo – Me emme tavoittele täydellistä muotoa, vaan merkitystä
Samin opetus Kikkoman-purkista täydessä laajuudessaan on tämä: Sami ei ollut osoittanut syömäpuikoillaan minulle vain logoa – hän näytti, miten syvä merkitys muuttaa ihan kaiken.
Mietin, miksi juuri Samin opetus oli palannut mieleeni, mutta ajatukseni olivat jostain syystä 🇯🇵 Japanissa, missä kuriositeettina myös Sami oli Razorfishin luovana johtajana ja saanut nimen ”Sami San”.
Coleadersin uusi tunnus rakentuu muotojen kokoelmasta, jotka eivät muodosta kiinteää rakennetta – vaan sarjan askelmia. Nämä eivät ole portaita ylöspäin, vaan reittejä.
Annoin logolle nimen: Suiseki (水石) – japanilainen taide, jossa arvostetaan luonnon muovaamia pieniä kiviä esteettisinä objekteina.
Suiseki-logossa jokainen osa on erillinen, mutta osa samaa liikettä. Ne muistuttavat siitä, että yhteisössä liike ei tarkoita valmiiksi määriteltyä polkua, vaan tilaa kulkea rinnakkain, rytmissä muiden kanssa.
Johtajuus ei ole pääsy seuraavalle tasolle – vaan valmiutta astua eteenpäin silloin, kun joku muu tarvitsee tukea.
Visuaalisesti tämä ilmentyy:
Erimuotoisina ja -sävyisinä kivinä – yksilöllisyys säilyy. Wabi-sabi (侘寂)
Epätäydellisenä ja epäsymmetrisenä ryhmänä – liike on tärkeämpää kuin järjestys.
Logon värien ja kivien epätäydellisyys viestii samasta kuin Coleadersin ydin: jokainen meistä on osa matkaa – mutta ei yksin, eikä yhdellä tavalla.
Suiseki ei vaadi tasapainoa, vaan arvostaa luonnollista tilaa ja hiljaista voimaa.
Nykyaikaisen logon monet vaatimukset
Kun logoa on tarkoitus alkaa soveltamaan, ensimmäiset kohteet, minne logo päätyy, ovat erilaiset some-alustat. Logo on usein hyvin pieni merkki, tai se joudutaan asemoimaan jonkin pyöreän muodon sisään. Slack, WhatsApp yms. alustat vaativat omanlaisen erotettavan tunnuksen.
Nykyaikaiset vaatimukset halusin huomioida logossa ja käytin aikaa logon testaamiseen eri ympäristöissä – lippahatusta Facebook-kanavan tunnukseen.
Suiseki-logo toimii sekä suurena että pienenä, värillissenä että mustavalkoisena. Kivien yksinkertaiset muodot säilyvät tunnistettavina myös favicon-koossa.
Mikä muuttui?
Aiemmin Coleadersin ilmettä hallitsi kirkas oranssi. Se on voimakas ja huomiota herättävä väri – erinomainen kuluttajabrändille, joka kilpailee näkyvyydestä hyllyrivissä tai televisiomainoksessa. Mutta Coleaders ei ole yksisuuntainen mainos, vaan moniääninen yhteisö.
Uudessa väripaletissa ja logossa kirkkaus on vaihdettu murrettuihin, toisiinsa sointuviin sävyihin.
Coleaders käyttää yhä oranssia, mutta ei enää kirkkaana ja kirkuvana. Uusi sävy, burnt orange, tuo lämpöä ja energiaa, muttei vie huomiota kaikilta muilta väreiltä. Se on edelleen huomattava, mutta ei enää hallitseva – aivan kuten logossa, jossa oranssi näkyy vain yhtenä pienenä kivenä muiden joukossa.
Lopputulos on moniulotteinen ja tasapainoinen – aivan kuten Coleadersin yhteisökin on.
Loppusanat:
Arki ei koostu vain voitoista, vaan myös inhimillisyydestä ja oppimisesta. Brändin tarina syntyy vähitellen, yhdessä. Ja kun se löytyy, brändi alkaa hengittää – kantaen sekä tekijäänsä että yhteisöä.
Siksi se on nyt brändi, josta voi olla ylpeä.
Samille
Sinne, missä persoonallinen sielusi jatkaa matkaa – kiitos viisaista neuvoistasi. Ne palaavat mieleeni logojen äärellä – ja joskus myös silloin, kun avaan jääkaapin oven ja näen soijakastikkeen.
Minulla on sinua ikävä, Sami San 🙇.